HOLISTISUUS (Dialogisuudesta 5/5)

Kello toimii, kaikki osat toisiinsa kytkeytyneinä, yhtenä kokonaisuutena. Kello lyödään lattiaan, saadaan sirpaleita, joita ei en enää pystytäkään palauttamaan alkuperäiseen kokonaisuuteensa. Teollisen tuotantorakenteen organisaatiotapa luo kuvaa kontrolloitavasta maailmasta, joka koostuu erillisistä mekaanisista palasista. Ihmisen osa on ollut sopeutua koneiston rattaisiin ja palvella organisaation antamaa roolia. Dialogisuuden lähtökohtana on, että maailma on jakamaton kokonaisuus, keskeinen ongelmamme …

HOLISTISUUS (Dialogisuudesta 5/5) Lue lisää »

VAPAUTUS (Dialogisuudesta 4/5)

Ulkoa annettu tieto tai tavoite ei vapauta. ’Tallettava kasvatus’ on ennemminkin väline riippuvuussuhteen ylläpitoon. Kommunikoinnin sijaan ’tietävä’ lahjoittaa tietoaan alaisilleen talletettavaksi. Alaisten tietämättömyys oikeuttaa ’tietävän’, esimiehen tai johtajan, olemassaolon. Tallettava käsitys ohjaa alaista kohti tiedostamattoman robotin, käskyjen tottelijan, roolia. ’Vapauttava kasvatus’ ei perustu tiedon siirtoon vaan perustana on ymmärrys. Kaikilla osallistujilla on vastuu toiminnasta, jossa …

VAPAUTUS (Dialogisuudesta 4/5) Lue lisää »

MONIÄÄNISYYS (Dialogisuudesta 3/5)

Kukaan puhuja ei ole ensimmäinen, raamatullinen Adam, joka käsittelisi täysin neitseellistä sisältöä. Mikään lausuma ei voi olla ensimmäinen tai viimeinen. Jokainen lausuma on vain linkki ketjussa, ja yhtään lausumaa ei voi tutkailla ottamatta huomioon tätä ketjua. Ei myöskään ole ensimmäistä tai viimeistä merkitystä, merkitys esiintyy aina linkittyneenä muiden merkitysten joukkoon. Sana ei perustu yhteen tietoisuuteen, …

MONIÄÄNISYYS (Dialogisuudesta 3/5) Lue lisää »

TOISEN TOISEUS (Dialogisuudesta 2/5)

Dialogisuuden ytimessä on suhde Toisen toiseuteen. Toisen ihmisen ainutlaatuisen toiseuden ehdoton kunnioittaminen on dialogisuuden lähtökohta. Toiseus yhtäältä mahdollistaa dialogisuuden ja toisaalta tekee sen välttämättömäksi.  Täydellinen samuus ei tarvitse dialogia ja täydellinen toiseus estää dialogin. Toinen ihminen on äärettömän Toinen, aina enemmän kuin mitä pystyn käsittämään. Toisesta ei voi tietää milloinkaan kaikkea. Maailma ja siten myös …

TOISEN TOISEUS (Dialogisuudesta 2/5) Lue lisää »

Sinä ja minä

”Yhteys ja suhde” Dialogisuudesta 1/5

Käsitteet ’yhteys’ ja ’suhde’ valottavat dialogisuuden välineellistämätöntä perustaa. Jos pidän toista välineenä oman tavoitteeni saavuttamiseksi, asetun Minä-Se mukaiseen suhteeseen toisen kanssa. Tällöin en ole yhteydessä häneen, jota yhteyttä taas kuvaa Minä-Sinä. Minä ja Sinä ovat ilman pyrkimystä, pyydettä ja ennakointia. Yhteyden maailman kokemus, ”yhteydenvoima” elävöittää suhteen niin, että vapaus on mahdollinen. Sanaparien, Minä-Sinä ja Minä-Se, …

”Yhteys ja suhde” Dialogisuudesta 1/5 Lue lisää »

Pysytkö sinä tai henkilöstösi muuttumattomana?

Helposti ihminen tuomitaan ’se on sellainen’. Tässä ajatuksessa on kaksi virhettä. Ensinnäkin kukaan ei ole vain ’sellainen’. Toinen ihminen on aina enemmän kuin kukaan tai ketkään voivat hänestä nähdä. Toisekseen kukaan ei ole samanlainen kuin vain hetken, jokainen on muuttuva. Ajatus, että ihminen on aina toiselle salaisuus, vaatii johtajalta vahvaa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen osaamista. Ratkaisuja …

Pysytkö sinä tai henkilöstösi muuttumattomana? Lue lisää »

Viisas yksin?

Pysyykö toimintaympäristösi muuttumattomana? Jos näin olisi, voisit keskittyä viilaamaan toiston ja yhdenmukaisuuden teemoja, osana komentoketjua. Muuttuva ympäristö tuo organisaatioon monia mielipiteitä ja epävarmuutta. Pärjätäkseen tilassa, joka muuttuu jatkuvasti, on organisaation muututtava hierarkkisesta joustavaksi. Johto ei tiedä parhaiten. Johto ei kerro miten maailma on ja kuinka siinä tulee toimia. Johdon tehtäväksi muodostuu yhdessä ymmärtämisen mahdollistaminen. Hyvä …

Viisas yksin? Lue lisää »

Unelmayhteiskunnan työntekijä

Informaatioyhteiskuntaa seuraavaa vaihetta voidaan kutsua unelmayhteiskunnaksi, jossa materian kulutus ei ole tavoiteltua. Työn tekeminen muuttuu aineellisen hyvän mahdollistajasta itsensä, unelmien, toteuttamisen keinoksi. Työntekijät arvioivat, onko työpaikka sopiva jakelukanava omalle osaamiselle. Työstä tulee itseilmaisun ja yhteisöön kuulumisen muoto. Työn kautta syntyvä heimo jakaa yhteiset arvot ja säännöt. Heimon kykynä eivät ole koneet, vaan osalliset, jäsenet. Menestymiseen …

Unelmayhteiskunnan työntekijä Lue lisää »

Millaista arvoympäristöä luon?

Jos organisaatoissa on hyväksyttynä tapana toimia kyseenalaisin tavoin, on yhden henkilön vaikeaa toimia kuten on oikein. Ympäristön paine ei poista yksilön vastuuta, mutta joskus toiminnan kehikko tekee ymmärrettäväksi sellaisen toiminnan, joka muutoin on käsittämätöntä. Siirryttyäni pois eräästä työyhteisöstä, huomasin, että olin alkanut puhua resursseista ihmisten sijaan. Enkä vain puhua, mutta myös käyttäytyä toisin, kuin on …

Millaista arvoympäristöä luon? Lue lisää »

Puheohjautuva organisaatio

Organisaation elämää ei kukaan voi hallita tai kontrolloida. Siihen ulkoisesti vaikuttavat tapahtumat, mutta myös organisaation sisäiset liikkeet ovat hallinnan ulkopuolella. Tästä seuraa, ettei ole järkevää olettaa, että on suunnitelma ja suunnitelman toteutus, joka tuottaa kellon tarkasti halutun lopputuloksen. On kohtalokasta toimia sellaisen oletuksen varassa, että ohjaus voisi tapahtua yhden näkemyksen ja käskyttämisen avulla. Miten sitten …

Puheohjautuva organisaatio Lue lisää »